Vierashuoneessa OTT Laura Tammenlehto ja OTT, VT Katja Weckström: Yksityisoikeuden toimintakentän modernisoituminen vaatii oppirakenteiden ja lähestymistapojen uudistumista

Yksityisoikeuden toimintakentällä toimivalle nykyajan nopea kehitys luo tarpeen välineille, joilla voidaan ottaa haltuun ja ratkaista entistä kimurantimpia digitalisaatioon tai teknologian käyttöönottoon liittyviä ongelmatilanteita. Olemassa olevat perinteiset tulkinta- ja argumentaatiomallit sekä oikeudelliset käsitteet on saatava valjastettua avuksi modernin toimintaympäristön uudentyyppisten oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Keskiöön nousevat tulkitsijan kyvyt ja harjaantuneisuus tunnistaa nimenomaan käsillä olevia oikeussuhteita ja niiden osapuolia sekä hahmottaa kyseisten oikeussuhteiden sijoittuminen oikeusjärjestelmään. Nämä tekijät määrittävät sekä tilanteeseen soveltuvan lainsäädännön että oikean instanssin käsittelemään aiheutuneita ristiriitoja.

Dynaaminen toimintaympäristö tuottaa jatkuvasti uusia tilanteita, jolloin suoraan sovellettavaa lakia ei välttämättä ole. Tulkitsijan on kuitenkin kyettävä ankkuroimaan tulkintansa vallitsevaan lainsäädäntöön, joka on osa voimassa olevaa oikeutta, vaikka suoranaista kirjoitettua lakia tai muuta sääntelyä ei olisikaan olemassa.  Modernissa toimintaympäristössä onnistuneen lain tulkinnan tekeminen ja ongelmien ratkaisu vaativat asioiden lähestymistä monipuolisemmin kuin pelkästä yksittäisestä lain säännöksestä lähtien. Vaikka sääntelyn kohde sinänsä erottaakin yksityisoikeudelliset oikeudenalat toisistaan, puhtaasti oikeudenalajaotteluun nojaava lähestymistapa ei ole aina toimiva tai edes perusteltu. Modernille toimintaympäristölle on ominaista, että oikeussuhteet sisältävät useille oikeudenaloille sijoittuvia elementtejä, jolloin oikeudenalojen välinen jaottelu myös hämärtyy.

Modernien yksityisoikeudellisten ongelmien ratkaiseminen lähtee siis edelleen liikkeelle toimijan roolin tunnistamisesta käsillä olevassa tilanteessa, mikä määrittää oikeussuhteessa ilmenevän ongelman ratkaisemiseen soveltuvat lait, normit ja tulkintatradition. Yksityisoikeudellisessa kontekstissa vallitsevaa oikeutta ja yksittäisiä tapauksia hahmotellaan ja tarkastellaan tulkintatradition avulla. Ratkaisevaa ei niinkään ole oikeuslähteen löytäminen tai sen sisällön lukeminen, vaan sieltä saadun tiedon sijoittaminen useasta eri lähteestä saatuun tiedolliseen kontekstiin, josta vakiintuneita tulkintasääntöjä soveltamalla on tehtävissä perusteltuja johtopäätöksiä vallitsevan oikeuden sisällöstä. Onnistuneen tulkinnan edellytyksenä on, että lainsoveltajan on tullut sisäistää nimenomaan yksityisoikeudellinen ajattelu, jossa normien sisältö avautuu käsitteiden ja periaatteiden näkökulmasta tarkasteltuna.

Yksityisoikeudessa alan käytännöt reagoivat myös yhteiskunnan muuttuvaan arvoperustaan. Dynaaminen toimintaympäristö vaatii jatkuvaa uuden normipohjan luomista, joka mahdollistaa muutoksen ja perusarvojen toteuttamisen yhteiskunnan muuttuessa. Oikeudellinen käsite voi kehittyä ja painottua tietyissä toimintaympäristöissä eri suuntaisesti siihen liittyvän periaatteen soveltuvuuden mukaisesti. Merkitystä on myös sillä, liittyykö käsite sääntöön tai poikkeukseen yksityisoikeudellisessa systematiikassa. Yksityisoikeus – käsitteet, periaatteet ja tulkintatraditio -kirja linkittää modernin maailman uusia ilmiöitä osaksi perinteistä yksityisoikeudellista tulkintatraditiota, yksityisoikeudellista käsitteistöä ja yleisiä periaatteita hyödyntäen ja kehittäen. Kirja irrottautuu perinteisestä pykälälähtöisestä lähestymistavasta ja nostaa keskiöön yksityisoikeudellisen ajattelun merkityksen oikeuden luojana ja oikeudenmukaisuuden takaajana.   

Laura Tammenlehto ja Katja Weckström