Vierashuoneessa kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen ja professori Anssi Keinänen: Vastuullista valinnanvapautta sääntelyllä
15.11.2022• Uutiset
EU-säädösvalmistelussa otetaan huomioon vakiintuneeseen tutkimustietoon ja EU:n omaan tutkimustoimintaan perustuva sovellettujen käyttäytymistieteiden (behavioural insights) tietämys siitä, miten ihmiset todellisuudessa tekevät päätöksiä oikopolkujen ja nyrkkisääntöjen ohjaamina. Sitä edellyttää myös EU:n paremman sääntelyn ohjeistus. Varsinkin kuluttaja-, terveys- ja ympäristöpolitiikassa otetaan kuluttajien käyttäytymismallit rutiininomaisesti huomioon säännösvalmistelussa. Kotimaisessa lainvalmistelussa käyttäytymistieteiden tuottamaa tietoa käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä hyödynnetään vähän.
EU:n digitaalisia markkinoita koskevassa lainsäädännössä keskeisenä teemana on valintaympäristön merkitys kuluttajan päätöksentekotilanteissa. Aiemmin informaation lisääminen nähtiin keinoksi vaikuttaa ihmisten päätöksiin. Kuluttajilla kuitenkin on taipumus toimia eräänlaisella automaattiohjauksella, jolloin tärkeämpää kuin informaation sisältö ja määrä, on, miten ja missä yhteydessä informaatiota annetaan. Valintatilanteessa painotamme enemmän nykyhetkeä kuin tulevaisuutta, ja sosiaalinen viiteryhmämme ohjaa osaltaan päätöksiä.
Esimerkkinä kuluttajien rajoittuneen rationaalisuuden hyödyntämisestä on kuluttajia harhaanjohtava ja manipuloiva ohjailu. Esimerkiksi sopimuksen irtisanominen ei olekaan yhtä helppoa kuin sen tekeminen, olennaiset tiedot sopimuksen ehdoista annetaan vaikeasti hahmotettavina ja vaikeasti löydettävinä tai kuluttajia hoputetaan eri tavoin tekemään päätös nopeasti. Kuluttajien manipuloiva ohjailu valintaoikeutta rajoittavasti vaikuttaa tuotteen tai palvelun hankintaan ja hankaloittaa monimutkaisuudella ja hidasteilla palvelun irtisanomista tai asiakaspalveluun pääsemistä.
EU:n ohella yksittäisissä maissa on johdonmukaisesti otettu huomioon käyttäytymistieteiden anti samalla kyeten kehittämään uudentyyppisiä ratkaisuja lainsäädäntöön tai viranomaistoimintaan. Yksi kehityskohde on ollut kuluttajaluotot. Tanskassa päädyttiin 48 tunnin odotusaikaan vakuudettomien lyhytaikaisten kuluttajaluottojen osalta, koska nopea luotonottoprosessi johtaa helposti harkintavaiheen väliin jäämiseen. Ruotsissa edellytetään, että verkkokaupoissa tarjolla olevien maksuvaihtoehtojen ensimmäisenä ei saa olla luotto, koska kuluttaja käyttäytymistutkimusten mukaan valitsee usein listan ensimmäisenä olevan vaihtoehdon tutkimatta muita. Iso-Britanniassa nähtiin tärkeäksi, että kuluttajat vertailisivat lyhytaikaisia luottoja. Siksi mainoksissa edellytetään linkkiä riippumattomaan luottojen vertailusivustoon. Vertailtavat luotot on esitettävä yhtenäisesti edullisemmasta alkaen.
Suomessa käyttäytymistieteiden merkitys sääntelyssä ei ole ollut toistaiseksi merkittävä, vaikka muualta maailmasta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä. Yksinkertaiset mutta toimiviksi todetut käytännöt kuten liikennevalomallit ja tekstiviestien käyttö ovat usein toimivia lähtökohtia ihmisten päätöksenteon tukemiseksi. Esteinä käyttäytymistieteiden havaintojen hyödyntämisessä kotimaisessa lainvalmistelussa on heikot lainvalmisteluresurssit, osaamisen puutteet ja perinteinen lainvalmistelutapa. Resurssit, osaaminen ja työskentelytavat ovat keskeisiä tekijöitä säädösjohtamisessa, jota voidaan pitää Suomessa melko heikkona.
Hyvä lainvalmistelu edellyttää, että tunnistetaan tekijät, jotka ovat myötävaikuttaneet ratkaistavan ongelman syntymiseen. Samaa tietoa voidaan käyttää ongelmien ratkaisemiseksi lainsäädännöllä tai viranomaisen toimintatavoilla. Osa ongelmista ja niiden ratkaisusta kytkeytyy ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekotapaan. Lainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi on oltava selvillä, miten ihmiset luontaisesti käyttäytyvät. Mikäli lainsäädännön toteuttamistapaa ja vaikutuksia mietittäessä ei oteta huomioon ihmisen todellista käyttäytymistä, lainsäädäntö voi olla vailla haluttuja vaikutuksia taikka se johtaakin ennakoimattomiin seurauksiin.
Suomessa tulisikin ottaa paremmin huomioon ihmisten päätöksenteko ja siihen liittyvät rajoitteet sääntelyä parannettaessa. Yhtenä keinona olisi vahvistaa käyttäytymistieteellisestä osaamista verkostoitumalla vahvemmin alan toimijoiden kesken ja lisäämällä koulutusta lainvalmistelutehtävissä toimivien keskuudessa. Lisäksi on tarpeen tutustua maailmalla tehtyihin ratkaisuihin ja niistä saatuihin löydöksiin. Pyörää ei tarvitse keksiä itse, kun sen on joku muu jo tehnyt. Mutta sen käyttämiseen pitää olla uskallusta ja osaamista.
Anja Peltonen
Kuluttaja-asiainneuvos
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Anssi Keinänen
Lainsäädäntötutkimuksen professori
Itä-Suomen yliopisto
Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.
- Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
Lue lisää...
