Uusin Verotus-lehti 1/2022

Verotus-lehti 1/2022

Pääkirjoitus: Kasvuyritykset ja verotus (s. 3)

Suomessa asuvan luonnollisen henkilön ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saaman vuotuisen tuoton verotuksesta

Nykänen, Pekka

Verotus 1/2022, s. 4
3.2.2022
Referee-artikkeli

Tiivistelmä
Luonnollisen henkilön kotimaiselta sijoitusrahastolta saama vuotuinen tuotto on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. Ulkomaisen yhtiömuotoisen sijoitusrahaston jakamaa vuotuista tuottoa on pidetty osinkona, mikä on johtanut ansiotulon verotukseen. Tätä verotuksellista eroa on pidetty asiassa C-480/19, E, annetussa tuomiossa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksena. Artikkelissa tarkastellaan kyseistä tuomiota ja sitä, miten EU-oikeus vaikuttaa ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saadun vuotuisen tuoton verotukseen Suomessa.

Verotuksen kirjanpitosidonnaisuuden erityispiirteitä - virikkeenä KHO 2021 H 3259

Torkkel, Timo

Verotus 1/2022, s. 16
3.2.2022
Referee-artikkeli

Tiivistelmä
Päätöksen KHO 2021 H 3259 (ei julk.) taustalla olleessa asiassa sivuttiin poikkeuksellisen monipuolisesti EVL 54 §:n tulkintakysymyksiä. Esille nousivat oman pääoman oikaisukirjausten asema, poistomenetelmän valinta ja muuttaminen sekä kirjanpitosidonnaisten erien jaksottaminen. Asiallisesti päätös täsmensi verolain tulkintaa siltä osin, miten verotuksessa on toimittava tilanteessa, jossa omaisuuserän enimmäispoistoaikaa ei ole laissa yksilöity. Tällaisessa tilanteessa poistoaika ei ”pääty” kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen päättyessä. Poistoaika ”päättyy”, kun hankintameno on verolain yksilöimien normaalien poistojen puitteissa kokonaisuudessa vähennetty tai verovelvollinen osoittaa arvonalentumispoiston edellytysten täyttyneen.

EU- ja ETA-alueen rajat ylittävien sulautumisten verotus

Viitala, Tomi – Kiviranta, Tuomas

Verotus 1/2022, s. 29
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Artikkelissa käsitellään sulautuvan yhtiön ja sen osakkeenomistajien verotusta tilanteissa, joissa jonkin tai kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa. Oikeuskäytännön perusteella EU- ja ETA-alueen rajat ylittäviin sulautumistilanteisiin suhtaudutaan Suomessa varsin liberaalisti, sillä KHO on tulkinnut EVL:n säännöksiä niiden sanamuotoa laventavalla tavalla.  Oikeuskäytäntöä ei kuitenkaan ole tilanteesta, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuisi EU- ja ETA-alueen ulkopuolella sijaitsevaan yhtiöön. Tällaista sulautumista kohdeltaisiin todennäköisesti purkautumisena yhtiön ja sen suomalaisten osakkeenomistajien verotuksessa, koska osakeyhtiölaki ei mahdollista tällaista sulautumista. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisi eduksi, jos osakeyhtiölakia kehitettäisiin siten, että se mahdollistaisi myös EU- ja ETA-alueen rajat ylittävät sulautumiset.

Henkilökuljetus arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan valossa

Määttä, Kalle

Verotus 1/2022, s. 39
3.2.2022
Referee-artikkeli

Tiivistelmä
Artikkelissa analysoidaan AVL 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan tulkintaa. Lainkohdan mukaan henkilökuljetuksesta suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta, kun normaaliverokanta on AVL 84 §:n mukaan 24 prosenttia veron perusteesta. Perusongelma on siis se, onko kysymys alennetun vai yleisen verokannan piiriin kuuluvasta palvelusta. Tulkintaongelmia on aiheuttanut myös se, missä laajuudessa henkilökuljetuspalveluksi luettava palvelu kuuluu alennetun verokannan piiriin.

Käytännön kokemuksia rajat ylittävien verotuksen järjestelyjen raportoinnista

Laine, Pauliina

Verotus 1/2022, s. 47
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Aggressiivisten verosuunnittelujärjestelyjen estämiseksi säädettyjä EU:n virka-apudirektiivin raportointisäännöksiä on sovellettu Suomessa 1.7.2020 alkaen. Tänä aikana on kertynyt jo jonkin verran kokemuksia siitä, millaisia järjestelyjä säännösten perusteella raportoidaan verotuksen palvelun tarjoajien ja verovelvollisten toimesta. Artikkelissa käsitellään lyhyesti sääntelyn sisältöä mutta ensisijaisesti tarkoituksena on nostaa esiin kysymyksiä herättäviä tulkintatilanteita sekä muutamia näkökulmia raportoinnin kehittämiseksi.

Näkökulmia T&K-lisävähennykseen

Hyysalo, Tiia

Verotus 1/2022, s. 60
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Uusi T&K-toiminnan lisävähennys otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2021 alussa, ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleella muutoslailla lisävähennysprosenttia korotettiin 150 prosenttiin sekä voimassaoloa pidennettiin vuoteen 2027. Lisävähennys koskee lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön menoja ja lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa vuodessa. Artikkelissa esitellään tiettyjä lisävähennykseen liittyviä aiheita yksittäisen lainvalmistelijan näkökulmasta.

Virtuaalivaluuttojen verotus

Lehtimaja, Antti

Verotus 1/2022, s. 71
3.2.2022
Muu kirjoitus

Tiivistelmä
Virtuaalivaluutat ovat viime vuosina esiintyneet tiedotusvälineissä laajalti. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella virtuaalivaluuttoihin liittyviä verokysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan pintapuolisesti, mitä virtuaalivaluutat ovat, millaisia ilmiöitä niihin liittyy ja miten niitä voidaan luokitella niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten perusteella. Tämän jälkeen tarkastellaan niiden verokohtelua Verohallinnon ohjeen ja oikeuskäytännön perusteella ja lopulta otetaan kantaa toistaiseksi sääntelemättömiin ilmiöihin.

Startup yrityksen käypä arvo verotuksessa. Osa 2: Verolainsäädännön näkökulma

Linnanvirta, Reima – Vänskä, Suvi

Verotus 1/2022, s. 79
3.2.2022
Muu kirjoitus

Tiivistelmä
Kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritystä yhtäältä sijoittajan näkökulmasta ja toisaalta verolainsäädännön valossa. Alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritykseen liittyy erityispiirteitä, joiden yhteensovittaminen verolainsäädännön kanssa on ongelmallista. Artikkelissa esitetään kirjoittajien näkemys alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmäärityksestä verotuksessa erilaisissa tilanteissa, kun osakkeita siirtyy uudelle omistajalle.

Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus (väitöskirjan esittely)

Lyly, Petra

Verotus 1/2022, s. 94
3.2.2022
Väitöskirja-artikkeli

Tiivistelmä
Kodin verotukia ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, asuntotulon verovapaus ja kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat noin 6 miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain ja kattavat yli viidenneksen verotukien monialaisesta kokonaisuudesta. Tutkimuksessa on päädytty perusteltuihin de lege ferenda -lainsäädäntöehdotuksiin, joiden avulla verotukia olisi mahdollista kehittää entistä tarkkarajaisemmiksi ja erityisesti tavoiteltuun veronmaksajajoukkoon kohdistuviksi.

EU-uutiset

Anttila, Suvi – Järvinen, Tarja

Verotus 1/2022, s. 98
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Tekstissä käsitellään arvonlisäverotusta EU:n tasolla: Poliittisesta yhteisymmärryksestä alennettuja arvonlisäverokantoja koskevasta ehdotuksesta sekä komission päätöksestä koronaepidemiaan liittyvien tavaroiden tuonnin verottomuuden jatkamisesta. Lisäksi välittömän verotuksen osalta käsitellään komission direktiiviehdotuksia minimiveroista ja pöytälaatikkoyhtiöistä.

EUT:n arvonlisäveropäätökset

Virtanen, Maritta – Stenius, Juuso

Verotus 1/2022, s. 107
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Tässä tekstissä käsitellään uusimpia EUT:n arvonlisäveroon liittyviä tuomioita. Tapaukset koskevat muun muassa ostojen vähennysoikeuden eväämismahdollisuutta ilman tarvetta osoittaa verovelvollisen syyllistyneen arvonlisäveropetokseen, arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytysten täyttymistä tilanteessa, jossa hankituista mainospalveluista maksettu vastike on veroviranomaisten näkemyksen mukaan liian kallis ja jossa nämä palvelut eivät veroviranomaisten näkemyksen mukaan ole johtaneet palvelut ostaneen verovelvollisen liikevaihdon kasvuun sekä mahdollisuutta velvoittaa yritys suorittamaan arvonlisävero yrityksen suorittamista liiketoimista sen jälkeen, kun yritys on aiemmin viranomaisaloitteisesti poistettu alv-rekisteristä.

Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Äimä, Kristiina

Verotus 1/2022, s. 116
3.2.2022
Muu kirjoitus

Tiivistelmä
Katsaus Unionin tuomioistuimen antamiin tuomioihin vuodelta 2021, koskien välitöntä verotusta. Tapausten erottelua ennakkoratkaisupyyntöjen ja valitusten kautta.

Kansainvälisten veroasioiden palsta

Toivainen, Antero

Verotus 1/2022, s. 124
3.2.2022
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä
Tässä kirjoituksessa käydään läpi:

Suomen sopimukset tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (tuloverosopimukset), tilanne 31.12.2021,

Suomen sopimukset perintö‑ ja jäämistöveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (perintöverosopimukset), tilanne 31.12.2021,

Virka‑apua veroasioissa koskevat sopimukset (virka‑apusopimukset), tilanne 31.12.2021 ja

Suppeat, vain tiettyjä tuloja koskevat sopimukset (rajatut verosopimukset), tilanne 31.12.2021.

Verotus-lehteä julkaisee Kustannusosakeyhtiö Verotus. Edilex Verotus-lehden uudet numerot -palvelun tilaamalla saat käyttöösi Verotus-lehden viisi uusinta numeroa. Lehden uuden numeron ilmestyessä vanhin lehdistä siirtyy Edilex Verotus-lehden arkistoon, jossa ovat Verotus-lehden artikkelit numerosta 1/2007 alkaen ja viitetiedot numerosta 1/2004 alkaen.

Sekä Edilex Verotus-lehden uudet numerot että arkiston voi tilata palvelussa olevalla tilauslomakkeella tai asiakaspalvelusta.