Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi jäsenen meneteltyä hyvien metsästäjätapojen ja seuran tarkoitusperien vastaisesti, oli yhdistyksellä ollut yhdistyksen sääntöjen mukaiset perusteet erottaa hänet yhdistyksen jäsenyydestä
15.12.2020• Uutiset
Itä-Suomen hovioikeus 14.12.2020
Tuomio Nro 641
Diaarinumero S 19/990
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Pohjois-Savon käräjäoikeus 6.6.2019 nro 19/9975
Asia Yhteisöä koskeva asia
Valittaja X Erä r.y.
Vastapuoli A
Riidaton tapahtumainkulku
A on liittynyt X Erä r.y.:n (jäljempänä yhdistys) jäseneksi vuonna 1997 ja osallistunut yhdistyksen toimintaan muun muassa toimimalla hallituksen jäsenenä 12 vuotta. A on osallistunut hirvenmetsästykseen koko jäsenyytensä ajan lukuun ottamatta vuosia 2015 ja 2016, jolloin häntä ei ole hyväksytty hirvenmetsästysseurueen jäseneksi. A on 21.7.2016 erotettu yhdistyksestä. Asiaa on käsitelty Pohjois-Savon käräjäoikeudessa, missä asia on päättynyt osapuolten väliseen sovintoon ja erottamispäätöksen peruuttamiseen 16.9.2016.
A on 21.6.2018 saanut tiedoksi 17.6.2018 pidetyn yhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirjan, jonka mukaan yhdistyksen hallitus on suunnitellut A:n erottamista yhdistyksestä. A on kutsuttu kuultavaksi hallituksen kokoukseen 28.6.2018 ja hänet on erotettu yhdistyksestä mainitussa kokouksessa.
A ei ole esittänyt yhdistyksen sääntöjen mahdollistamaa vetoomusta yhdistyksen kokoukselle sääntöjen mukaisessa 30 päivässä.
A:n välit yhdistyksen hallituksen ja jäsenten kanssa ovat riitaiset.
Hovioikeuden ratkaisusta
Perusteluja
Kanteen tutkiminen
X Erä r.y.:n sääntöjen seurasta erottamista koskevan 7 §:n mukaan seuran johtokunnan erottamalla jäsenellä on oikeus vedota erottamispäätöksestä seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Pykälässä todetaan, että ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että jäsenelle varattu mahdollisuus vaatia erottamisen käsittelyä yhdistyksen toisessa toimielimessä ei poista jäsenen oikeutta moittia erottamista tuomioistuimessa. Sääntöjen kirjoittamistavasta riippuu, onko jäsenen ensin vaadittava erottamisen käsittelemistä kokouksessa vai voiko hän heti hallituksen tekemän päätöksen jälkeen viedä asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Jos kysymyksessä on vain jäsenelle varattu oikeus, niin jäsenen ei tarvitse ensiksi viedä asiaa kokouksen ratkaistavaksi. Mutta jos säännöissä on määrätty, että hallituksen päätökseen tyytymättömän on saatettava asia yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi, kyseessä on menettelymääräys, joka on tarkoitettu jäsentä sitovaksi. (Halila&Tarasti, Yhdistysoikeus, 2017, s. 260)
X Erä r.y.:n säännöistä ilmenee, että erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa häntä koskeva erottamispäätös yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.
Säännöistä ei sen sijaan ilmene sellaista, että erotettu jäsen olisi velvollinen vetoamaan erottamispäätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen ennen asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin ollen A ei ole menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti jättäessään vetoamatta erottamispäätöksestä seuran seuraavaan kokoukseen. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin se on katsonut, että A:lla on ollut oikeus nostaa erottamista koskeva kanne tuomioistuimessa ja että kanne on tullut tutkia.
A:n erottaminen yhdistyksestä
Oikeusohjeista ja yhdistyksen säännöistä
Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen: 1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut; 2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai 3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Saman lain 15 §:n 1 momentin mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta. Pykälän 2 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Pykälän 3 momentin mukaan, jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.
X Erä r.y.:n sääntöjen seurasta erottamista koskevan 7 §:n mukaan seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka
- laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
- toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
- rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
- toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
A:n erottamisperusteista
Yhdistyksen hallituksen kuulemiskutsussa A:n erottamisen syiksi on ilmoitettu epäasiallinen käytös muita jäseniä kohtaan, perättömien väitteiden esittäminen, salametsästäjiksi syyttäminen, aiheeton tutkintapyynnön tekeminen, hallituksen jäsenten, sihteerin ja toiminnantarkastajan herjaaminen sekä laiton uhkaus talvikokouksessa.
Yhdistys on hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 28.6.2018 (käräjäoikeuden tuomion s. 17) ilmenevällä tavalla Asta kuultuaan erottanut hänet seuran jäsenyydestä sääntöjen 7 §:n perusteella ja kuulemiskutsussa mainittujen syiden perusteella 28.6.2018 lukien.
Asiassa on sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa vedottu A:n erottamisperusteena kuulemiskutsussa ja yhdistyksen hallituksen päätöksessä 28.6.2018 mainittujen syiden lisäksi myös siihen, että A on kiertänyt maanomistajien luona pyrkimyksenään saada maanomistajat irtisanomaan maanvuokrasopimuksensa yhdistyksen kanssa, mikä A:n menettely on ollut yhdistyksen mukaan seuran tarkoitusperien vastaista.
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että erottamispäätöksessä on mainittava se jäsenen menettely tai tosiasiallinen olosuhde, johon erottaminen perustuu. Kuitenkin erottamistapauksesta riippuu, kuinka yksityiskohtaisesti erottamisperuste on mainittava yhdistyksen päätöksessä. Mikäli erottamista moititaan tuomioistuimessa, yhdistys voi vedota erottamisen tueksi myös muihin syihin kuin niihin, jotka jäsenelle on ilmoitettu. Tarkoituksena ei ole, että perusteen esittämisellä olisi prosessuaalisia vaikutuksia. (Halila&Tarasti, Yhdistysoikeus, 2017, s. 252)
Ottaen huomioon mitä edellä oikeuskirjallisuudessa on todettu erottamisperusteiden ilmoittamisesta jäsenelle, hovioikeus katsoo, että yhdistys on voinut oikeudenkäynnissä vedota erottamisperusteena myös siihen esittämäänsä seikkaan, että A on kiertänyt maanomistajien luona tarkoituksenaan saada maanomistajat irtisanomaan vuokrasopimuksensa.
Sovintosopimuksen 16.9.2016 merkityksestä asiassa
Yhdistys ja A ovat 16.9.2016 kirjallisesti sopineet muun muassa, että yhdistys purkaa 21.7.2016 tekemänsä päätöksen A:n yhdistyksen jäsenyydestä erottamisesta ja että mainitun erottamisen perusteena olleisiin tapahtumiin ei voida vedota arvioitaessa A:n kelpoisuutta kuulua seuraan jäsenenä tai hirviporukkaan. Hovioikeus käräjäoikeuden tuomion sivulla 40 toteamin tavoin katsoo, ettei niitä tapahtumainkulkuja, jotka ovat sattuneet ennen 16.9.2016, ole otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko yhdistys voinut erottaa A:n 28.6.2018. Hovioikeuden arvioitavana on siten, onko A:n menettely sovintosopimuksen jälkeen ollut sellaista, että yhdistys on ollut oikeutettu erottamaan A:n yhdistyksen jäsenyydestä.
Siltä osin kuin yhdistyksen hallituksen kuulemiskutsussa A:n erottamisen syyksi on ilmoitettu laiton uhkaus talvikokouksessa hovioikeus toteaa, että kysymys on ollut 26.2.2016 eli ennen sovintosopimusta sattuneesta tapahtumasta. Näin ollen tuota väitettyä tapahtumainkulkua ei ole otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko yhdistys ollut oikeutettu erottamaan A:n yhdistyksen jäsenyydestä.
- - -
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Yhdistyksen hallituksen kuulemiskutsussa A:n erottamisen syiksi on ilmoitettu muun muassa aiheeton tutkintapyynnön tekeminen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tältä osin on ollut kysymys A:n yhdessä P:n kanssa poliisille tekemästä tutkintapyynnöstä koskien yhdistyksen hallituksen kokouksessa 2.10.2017 heihin kohdistuneeksi epäiltyä kunnianloukkausta. Poliisiviranomainen on lopettanut esitutkinnan, koskei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Käräjäoikeus on tuomion sivulla 41 todennut, että kun otetaan huomioon jutun L 17/21214 (hovioikeuden asia S 19/991) lopputulos, aiheettoman tutkintapyynnön tekeminen tulee ymmärrettäväksi. Jutussa L 17/21214 käräjäoikeus on vahvistanut yhdistyksen hallituksen päätökset 2.10.2017 koskien A:n ja P:n hyväksymättä jättämistä hirvenmetsästykseen vuonna 2017 pätemättömiksi ja velvoittanut yhdistyksen suorittamaan A:lle ja P:lle vahingonkorvausta saamatta jääneistä lihaosuuksista. Hovioikeus katsoo, ettei sitä, että A on edellä kuvatussa tilanteessa tehnyt tutkintapyynnön poliisille, ole pidettävä sellaisena yhdistyksen sääntöjen 7 pykälän 2 kohdassa tarkoitettuna yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisena menettelynä tai 4 kohdassa tarkoitettuna seuran tarkoitusperien vastaisena toimintana, jonka perusteella yhdistyksen hallitus olisi oikeutettu erottamaan hänet.
Hovioikeudessa esitetty henkilötodistelu on samalla tavoin kuin käräjäoikeudessa koskenut paljolti sovintosopimuksen 16.9.2016 solmimista edeltäneitä tapahtumia eivätkä hovioikeudessa kuullut henkilöt ole juurikaan kyenneet täsmällisesti yksilöimään tapahtumien ajankohtia.
Hovioikeus katsoo, että sovintosopimuksen laatimisen jälkeisten tapahtumien osalta on riittävällä varmuudella selvitetty seuraavaa. JV:n, U:n, TK:n ja R:n kertomuksilla on osoitettu, että A:n yhdistyksen jäseniin kohdistama uhkailu ja muu häiritsevä menettely on jatkunut sovintosopimuksen laatimisen jälkeenkin. A on uhkaillut ja häirinnyt lähellään asuvaa yhdistyksen jäsentä TK:ta, sekä uhkaillut yhdistyksen jäseniä K:ta ja OK:ta. A on yhdistyksen kokouksissa käyttäytynyt häiritsevästi ja vuonna 2017 pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa nimitellyt hallituksen jäseniä rikollisiksi ja syyttänyt K:ta salametsästyksestä.
Yhdistyksen sääntöjen 4 §:n mukaan seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n sääntöjä ja päätöksiä. JV ja SV ovat kertomuksissaan viitanneet Suomen Metsästäjäliitto ry:n ohjeisiin hyvistä metsästäjätavoista. Suomen Metsästäjäliiton antamien hyvää metsästäjätapaa koskevien ohjeiden kohdan 8 mukaan metsästäjän on luotava hyvät suhteet maanomistajiin ja toisiin metsästäjiin ja kohdan 12 mukaan metsästäjän on luotava myönteisyyttä metsästysharrastusta kohtaan (Metsästäjäin keskusjärjestö, Metsästäjän opas, 2005, s. 332).
Riidatonta on, että A:n ja yhdistyksen hallituksen jäsenten välit ovat riitaiset. A on uhkaillut ja nimitellyt yhdistyksen jäseniä ja käyttäytynyt yhdistyksen kokouksissa häiritsevästi, mitä ei voida pitää hyvien metsästäjätapojen mukaisena toimintana.
JV:n, U:n ja R:n kertomuksista on ilmennyt A:n yllyttäneen maanomistajia irtisanomaan maanvuokrasopimuksia ja levittäneen heille irtisanomisilmoituksia. Koska yhdistyksen toiminnan kannalta on olennaista, että maanomistajat vuokraavat maitaan yhdistykselle hirvenmetsästystä varten, hovioikeus katsoo, että A:n menettely maanomistajiin vaikuttamisen osalta on ollut selvästi yhdistyksen tarkoitusperien vastaista. Asiassa on lisäksi käräjäoikeuden toteamalla tavalla selvitetty, että A on tietoisena hirvenmetsästyksen tavanomaisesta aloituspaikasta yhdessä muiden henkilöiden kanssa mennyt jänismetsälle alueelle, jolla on ollut tarkoitus aloittaa hirvenmetsästys.
Oikeuskirjallisuuden mukaan yhdistyslain 12 §:stä ilmenevällä tavalla yhdistykset saavat päättää, keitä ne ottavat jäsenikseen. Yhdistyksen on vaikea toteuttaa tarkoitustaan, jos mukana saavat olla myös ne, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan tai toimivat yhdistystä vastaan. Myöskään jäsenten yhdenvertaisuus ei toteudu, jos osa jäsenistä saa toimia säännöistä ja päätöksistä piittaamatta. Arvioitaessa sitä, voidaanko jäsen erottaa, ei suoriteta niin sanottua intressivertailua yhdistyksen ja jäsenten tarpeiden välillä. Laissa säädettyihin ja säännöissä määrättyihin erottamisperusteisiin voidaan turvautua samalla tavoin missä tahansa yhdistyksessä. Joka ei toimi asetettujen pelisääntöjen mukaisesti, voi näin tulla erotetuksi yhdistyksestä, olipa jäsenyys hänelle kuinka tärkeä tahansa. (em. Halila&Tarastin teos s. 208 ja 209)
Siitä huolimatta, että yhdistys ja A ovat sovintosopimuksella sopineet, ettei 21.7.2016 A:n erottamisperusteina olleisiin tapahtumiin enää vedota, A on jatkanut epäasiallista käyttäytymistään muita jäseniä kohtaan häiritsemällä ja uhkailemalla heitä, syyttämällä heitä salametsästäjiksi ja herjaamalla hallituksen jäseniä, sihteeriä ja toiminnantarkastajaa sekä yllyttämällä maanomistajia irtisanomaan maanvuokrasopimuksia. Hovioikeus katsoo, että A on menetellyt hyvien metsästäjätapojen ja seuran tarkoitusperien vastaisesti ja että yhdistyksellä on ollut yhdistyksen sääntöjen 7 §:n 2 ja 4 kohdan mukaiset perusteet erottaa A yhdistyksen jäsenyydestä.
- Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 12.2.2021.
Lue myös Edilex-uutinen
Kirjoita Edilexiin
- Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
Lue lisää...
