Avoin

Verotus-lehti 5/2020

11.11.2020 Uutiset

Verotus-lehden 70. juhlanumerossa:

-Rajat ylittävä konserniavustus, vapaa sijoittautumisoikeus ja lopulliset tappiot – aika ottaa seuraava askel kohti lisääntyvää konserniajattelua 
-Uudet teknologiat vastaavat asiakkaiden ja Verohallinnon tarpeisiin 
-OECD:n digiverohankkeen kehitys vuosien 2019 ja 2020 aikana
-Quo vadis, kansainvälinen verotus?
-Poimintoja arvonlisäverolain ja arvonlisäverodirektiivin eroavaisuuksista
-Liiketoimintasiirto (EVL 52 d §) — EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutusta lainsäädäntö- ja lain soveltamistasoilla
-Korkokulujen aktivoiminen, vähentäminen ja sen rajoitukset
-Siirtohinnoittelu ja EU:n valtiontukisäännökset – merkitys Suomelle?
-Verohallinnon ohjeet käytännön verotuksen ja vero-oikeudellisen tutkimuksen oikeuslähteenä
-EU-vero-oikeus, veron kiertäminen ja unionin oikeuden väärinkäyttö
-Tosiasiallinen johtopaikka ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden kriteerinä
-Vero-oikeudellinen informaatio – sisällön luotettavuus, läpinäkyvyys ja julkisuus
-Liiketoimien tunnistaminen ja sivuuttaminen tapauksissa KHO 2020:34 ja KHO 2020:35
-Työnantajan maksamat muuttokustannukset - Tulkintaa TVL 69 c §:ssä säädetystä muuttokustannushuojennuksesta
-Synti- ja haittaverot 1950-luvulla ja 2020-luvulla
-Vertailussa tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistus: samat vai eri pelisäännöt vähennysoikeuden näkökulmasta?
-Verovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet verotarkastuksessa
-EU-uutiset
-EUT:n arvonlisäveropäätökset
-Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö
-Kansainvälisten veroasioiden palsta

Verotus-lehti 5/2020


Rajat ylittävä konserniavustus, vapaa sijoittautumisoikeus ja lopulliset tappiot – aika ottaa seuraava askel kohti lisääntyvää konserniajattelua 

Helminen, Marjaana

Verotus 5/2020 s. 535
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Konserniyhtiöiden välisen avoimen tuloksentasauksen mahdollistava laki konserniavustuksesta verotuksessa (21.11.1986/825) on ollut voimassa jo yli kolme vuosikymmentä. Konserniavustuslain sanamuoto ei kuitenkaan mahdollista rajat ylittävää konserniavustusta. Tämä on ongelmallista etenkin EU-oikeuden vapaan sijoittautumisoikeuden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan vapaan sijoittautumisoikeuden ja lopullisten tappioiden merkitystä rajat ylittävän konserniavustuksen ja konserniverotusjärjestelmän uudistamistarpeen näkökulmasta tuoreen oikeuskäytännön valossa.


Uudet teknologiat vastaavat asiakkaiden ja Verohallinnon tarpeisiin 

Heikura, Markku

Verotus 5/2020 s. 551
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Uudet teknologiat tarjoavat hienoja mahdollisuuksia kehittää työtä niin, että Verohallinto vastaa asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ketterämmin ja yhä ammattitaitoisemmin. Analytiikalla ja ohjelmistorobotiikalla voidaan työtä kohdentaa ja automatisoida rutiinitehtäviä, jotta asiantuntijat voivat keskittyä asiakaspalveluun, verotuksen tulkintaan ja päättelyyn vaativiin töihin. Artikkelissa tarkastellaan automatiikan, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä verotuksen toimittamisessa niin asiakkaiden kuin Verohallinnon osalta.
 

OECD:n digiverohankkeen kehitys vuosien 2019 ja 2020 aikana

Isomaa, Anita

Verotus 5/2020 s. 556
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Tässä artikkelissa tarkastellaan OECD:n digitalisoituvan talouden verotusta koskevan hankkeen kehitystä vuoden 2019 alusta elokuuhun 2020. Artikkeli on rajattu hankkeen pilarin 1 osaan A (Amount A) eli niin sanottuun digiveroon. Artikkelissa käsitellään lisäksi hankkeen alustavaa vaikutusarviointia.
 

Quo vadis, kansainvälinen verotus?

Viherkenttä, Timo 

Verotus 5/2020 s. 567
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Kansainvälinen verotus on uudistunut kuluneen vuosikymmenen aikana erityisellä vauhdilla. Parhaillaan on OECD:ssä valmisteltavina digitaalisten palvelujen verotusta koskevia merkittäviä muutoksia sekä kansainvälisten konsernien vähimmäisvero. Artikkelissa kommentoidaan toteutunutta kehitystä verotusoikeuden jaossa valtioiden kesken, kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa ja vapaaverotuksen estämisessä sekä arvioidaan tulevia mahdollisia muutossuuntia.
 

Poimintoja arvonlisäverolain ja arvonlisäverodirektiivin eroavaisuuksista

Äärilä, Leena 

Verotus 5/2020 s. 578
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Arvonlisäverodirektiivi on pantu täytäntöön arvonlisäverolailla. Direktiivillä voi olla arvonlisäverotuksessa kahtalainen merkitys. Direktiivin tulkintavaikutuksella tarkoitetaan sitä, että arvonlisäverolain säännöksiä on tulkittava siten, että tulkinta on yhteensopiva direktiivin ja siitä annettujen unionin tuomioistuimen tuomioiden kanssa. Direktiivillä saattaa olla myös välitön oikeusvaikutus tilanteessa, jossa direktiivin säännöksiä ei ole asianmukaisesti implementoitu arvonlisäverolakiin. Artikkelissa käsitellään esimerkinomaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olleita tapauksia, joissa arvonlisäverodirektiivillä on katsottu olevan joko tulkintavaikutus tai välitön oikeusvaikutus. Lisäksi annetaan suosituksia arvonlisäverolain muuttamiseksi vastaamaan paremmin direktiiviä.
 

Liiketoimintasiirto (EVL 52 d §) — EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutusta lainsäädäntö- ja lain soveltamistasoilla

Penttilä, Seppo 

Verotus 5/2020 s. 586
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa käsitellään liiketoimintasiirtoa koskevaa sääntelyä ja soveltamiskäytäntöä yritysjärjestelydirektiivin asettamien vaatimusten näkökulmasta. Ongelmia näyttää olevan sekä lainsäädäntö- että soveltamistasoilla. Lainsäädäntötasolla liiketoimintasiirron soveltamisala on Suomessa osin yritysjärjestelydirektiivin edellyttämää laajempi mutta osin myös suppeampi. Viimeksi mainituissa tilanteissa tulee ottaa huomioon direktiivin edellyttämä liiketoimintasiirron soveltamisala. Soveltamiskäytännössä on ollut joiltain osin nähtävissä taipumusta tulkita liiketoimintasiirtoa sääntelevää EVL 52 d §:ää tavalla, joka voi synnyttää kysymyksiä, onko säännöksen direktiivitausta otettu tulkinnoissa riittävässä määrin huomioon.
 

Korkokulujen aktivoiminen, vähentäminen ja sen rajoitukset

Torkkel, Timo

Verotus 5/2020 s. 597
11.11.2020
Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Aktivoidut ja hankintamenoon luetut korot kuuluvat korkovähennysrajoitusten piiriin. Periaatteellisesti tämä vaikuttaa loogiselta. Kun asiaa tarkastellaan verovelvollisen seuraamis- ja selvittämisvelvollisuuden kannalta, on verraten ilmeistä, että kyse on käytännössä hankala, ellei mahdoton tehtävä. Vastaava koskee myös Verohallinnon mahdollisuuksia kontrolloida aktivoitujen tai hankintamenoon luettujen korkojen vähentämistä verotuksessa. Sinänsä ymmärrettävä ajatus hankintamenoon luettujen ja aktivoitujen korkojen sisällyttämisestä korkovähennysrajoitusten piiriin nostaa kuitenkin esille kysymyksen, onko sääntely kuitenkaan käytännössä toteuttamiskelpoinen. Tuskin on, ellei esimerkiksi verovelvollisten veroilmoituksellista ilmoittamisvelvollisuutta merkittävästi tarkenneta.
 

Siirtohinnoittelu ja EU:n valtiontukisäännökset – merkitys Suomelle?

Viitala, Tomi 

Verotus 5/2020 s. 609
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Komission valtiontukipäätökset koskien Starbucksin, Fiatin ja Applen saamia siirtohinnoittelua koskevia ennakkoratkaisuja toivat EU:n valtiontukisäännökset konkreettisesti sekä monikansallisten yritysten että verohallintojen tietoisuuteen. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuin ratkaisuja kyseisissä asioissa ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen EU:n jäsenvaltioissa. Artikkelin viimeisessä luvussa pohditaan ratkaisujen merkitystä Suomelle.


Verohallinnon ohjeet käytännön verotuksen ja vero-oikeudellisen tutkimuksen oikeuslähteenä

Nykänen, Pekka 

Verotus 5/2020 s. 619
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa käsitellään Verohallinnon ohjeiden merkitystä eri käyttäjäryhmien kannalta ja ohjeiden asemaa oikeuslähteenä. Lainopillisen tutkimuksen kannalta ohjeiden asema oikeuslähteenä on selkeä: kysymys on sallitusta oikeuslähteestä. Verohallinnon ohjeiden merkitys ja asema lain tulkinnassa ei ole kuitenkaan kaikille ohjeiden käyttäjäryhmille samanlainen. Tämä tekee Verohallinnon ohjeista tulkintatilanteessa monivivahteisen oikeuslähteen.
 

EU-vero-oikeus, veron kiertäminen ja unionin oikeuden väärinkäyttö

Knuutinen, Reijo 

Verotus 5/2020 s. 631
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

EU-vero-oikeudessa puhutaan oikeudellisesti ei-hyväksyttävien verojärjestelyjen yhteydessä joskus veron kiertämisestä (tax avoidance), toisinaan taas unionin oikeuden väärinkäytöstä (abuse). Kirjoituksessa tarkastellaan, onko kysymys samasta asiasta, ja jos ei, niin miten nämä käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja sen kehittymistä näihin oikeudellisiin ilmiöihin liittyen. Tarkastelu tapahtuu pääasiassa tuloverotuksen näkökulmasta.
 

Tosiasiallinen johtopaikka ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden kriteerinä

Malmgrén, Marianne

Verotus 5/2020 s. 643
11.11.2020
Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Hallitus antoi 1.10.2020 esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp).  Esityksen keskeinen muutosehdotus on, että ulkomainen yhteisö olisi jatkossa Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Muutoksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaisi usean muun valtion sääntelyä, jonka mukaan ulkomainen yhteisö asuu kyseisessä valtiossa verotuksellisesti, jos sillä on tosiasiallinen johtopaikka tai vastaava kyseisessä valtiossa. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.1.2021 lähtien. Lakien muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.  Artikkelissa tarkastellaan hallituksen esityksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan yleisellä tasolla sen merkitystä ja vaikutuksia.
 

Vero-oikeudellinen informaatio – sisällön luotettavuus, läpinäkyvyys ja julkisuus

Lindgren, Juha 

Verotus 5/2020 s. 655
11.11.2020
Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Lainopillinen säännösten tulkinta ja systematisointi tuottaa merkittävän osan vero-oikeudellisesta informaatiosta. Asiantuntijoiden kirjoituksiin kohdistuu perusteltu odotus niiden luotettavuudesta. Artikkelissa tarkastellaan hyvää tieteellistä käytäntöä sekä esillä olleita tieteenalan ja sen edustajien toimintaa kyseenalaistavia kannanottoja. Lisäksi huomio kohdistetaan näihin kannanottoihin liittyvien väitteiden ja selvitysten johtopäätösten perusteluihin sekä vero-oikeudellisen luotettavuuden edelleen parantamiseen.
 

Liiketoimien tunnistaminen ja sivuuttaminen tapauksissa KHO 2020:34 ja KHO 2020:35

Raunio, Merja 

Verotus 5/2020 s. 668
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa julkaisemia siirtohinnoittelua koskevia päätöksiä KHO 2020:34 ja KHO 2020:35. Artikkelissa pohditaan, miksi Verohallinnon ja verovelvollisten käsitykset liiketoimien tunnistamisesta ja sivuuttamisesta ovat poikenneet toisistaan niin paljon, että uusi korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaatti KHO 2020:35 asiassa on ollut tarpeen. Tapausta KHO 2020:34 tarkastellaan lähinnä liiketoimen tunnistamisen näkökulmasta.  
 

Työnantajan maksamat muuttokustannukset - Tulkintaa TVL 69 c §:ssä säädetystä muuttokustannushuojennuksesta

Määttä, Kalle

Verotus 5/2020 s. 679
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Tuloverolakiin on lisätty vuoden 2020 alussa 69 c §:n säännös, jonka mukaan veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Artikkelissa syvennytään lainkohdan esille nostamiin rajanveto- ja muihin tulkintaongelmiin.
 

Synti- ja haittaverot 1950-luvulla ja 2020-luvulla

Linnakangas, Esko 

Verotus 5/2020 s. 688
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

70 vuoden takainen kulutusverotuksemme huviverotuksineen vaikuttaa tänä päivänä miltei naurettavalta. Vielä 1950-luvulla verotuksella pyrittiin fiskaalisten tavoitteiden lisäksi varjelemaan kansalaisia ylellisyydeltä ja muilta paheilta. Myöhempinä vuosikymmeninä verotukseen on liitetty terveyspoliittisia ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Muutoksessa on kuitenkin osin kysymys vain perustelujen vaihtamisesta muodikkaammiksi ja helpommin hyväksyttäviksi.
 

Vertailussa tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistus: samat vai eri pelisäännöt vähennysoikeuden näkökulmasta?

Ahonen, Piia – Ruohola, Tiina

Verotus 5/2020 s. 697
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa kirjoittajat avaavat tytär- ja osakkuusyhtiön käsitteiden eroa ja arvioivat sitä, tulisiko arvonlisäverotuksessa vähennysoikeuden edellytyksiä arvioida eri omistuspohjissa eri kriteerein. Artikkelissa esitellään aihepiiriin liittyvää Euroopan Unionin tuomioistuimen ja kotimaista oikeuskäytäntöä. Näiden pohjalta keskustelun keskiöön nostetaan kysymys siitä, milloin omistus osakkuusyhtiöstä johtaa sellaisen soveltamisalan ulkopuolisen toiminnan muodostumiseen, joka rajoittaa omistavan yhtiön vähennysoikeutta.  
 

Verovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet verotarkastuksessa

Kuortti, Hannu

Verotus 5/2020 s. 706
11.11.2020
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa käsitellään sekä verovelvollisen oikeuksia että velvollisuuksia verotarkastuksen aikana ja sen jälkeen tehtävässä verotuspäätöksen oikaisuvaiheessa. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat verovelvollisen oikeudet, ja aihetta analysoidaan lainsäädännön, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden ja Verohallinnon antamien ohjeiden avulla. Kirjoituksen lopussa tehdään myös yleinen arvio verovelvollisen oikeusturvasta verotuksessa.
 

EU-uutiset

Anttila, Suvi – Järvinen, Tarja

Verotus 5/2020 s. 721
11.11.2020
Muu kirjoitus

Tiivistelmä

Artikkelissa käsitellään ajankohtaista arvonlisäverotusta ja välitöntä verotusta koskevaa EU-oikeutta. Kirjoittajat käsittelevät arvonlisäverodirektiivin muutosta Pohjois-Irlannin pöytäkirjan johdosta, Komission päätöstä korona-epidemiaan liittyvien tavaroiden tuonnin verottomuuden jatkamisesta ja Komission huomioita etämyyntipaketista. Välittömän verotuksen osalta käsittelyssä on Komission kertomus veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja EU:n ulkopuolisia lainkäyttöalueita koskevan ns. mustan listanpäivittäminen. 
(Edilex-toimitus)
 

EUT:n arvonlisäveropäätökset

Virtanen, Maritta – Stenius, Juuso

Verotus 5/2020 s. 724
11.11.2020
Muu kirjoitus

Tiivistelmä

Artikkelissa käsitellään EUT:n ajankohtaisia arvonlisäveropäätöksiä. Kirjoittajat analysoivat tuomioita C-791/18 (Stichtung Schoonzicht) 17.9.2020, C-528/19 (Mitteldeutsche Hartstein-Industrie) 16.9.2020 ja C-312/19 (XT) 16.9.2020. 
(Edilex-toimitus)
 

Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Äimä, Kristiina

Verotus 5/2020 s. 727
11.11.2020
Muu kirjoitus

Tiivistelmä

Kirjoittaja tarkastelee unionin tuomioistuimen välitöntä
verotusta koskevaa ajankohtaista oikeuskäytäntöä ja sille osoitettuja ennakkoratkaisupyyntöjä. (Edilex-toimitus)
 

Kansainvälisten veroasioiden palsta

Toivainen, Antero

Verotus 5/2020 s. 733
11.11.2020
Muu kirjoitus

Tiivistelmä

Kirjoituksessa käydään läpi Suomella käynnissä olevien verosopimusneuvotteluiden tilanne sekä viimeisimmät ratfioidut ja parafoidut verosopimukset. (Edilex-toimitus)

Verotus-lehteä julkaisee Kustannusosakeyhtiö Verotus. Edilex Verotus-lehden uudet numerot -palvelun tilaamalla saat käyttöösi Verotus-lehden viisi uusinta numeroa. Lehden uuden numeron ilmestyessä vanhin lehdistä siirtyy Edilex Verotus-lehden arkistoon, jossa ovat Verotus-lehden artikkelit numerosta 1/2007 alkaen ja viitetiedot numerosta 1/2004 alkaen.

Sekä Edilex Verotus-lehden uudet numerot että arkiston voi tilata palvelussa olevalla tilauslomakkeella tai asiakaspalvelusta .

Nathalie Noth, Edilex-toimitus (nathalie.noth@edita.fi)
Credita

Kirjallisuutta ja koulutuksia (Creditan asiakkaille -20%)

Kirjat | Digikirjat | Koulutukset (myös webinaareina ja verkkokoulutuksina)