Hovioikeuden ratkaisu kylpyhuoneremontista

Itä-Suomen hovioikeus 31.10.2019

Tuomio Nro 605
Diaarinumero S 18/1153
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 12.10.2018 nro 18/12512
Asia Asunto-osakeyhtiötä koskeva riita
Valittaja Kiinteistö Oy Lieksan Keskusta
Vastapuoli A

Valituksesta

Kiinteistö Oy Lieksan Keskusta (yhtiö) on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin yhtiön vaatimukset on hylätty ja A:n vaatimukset hyväksytty huoneiston 7 d osalta sekä siltä osin kuin yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylätty. Yhtiö on vaatinut, että A velvoitetaan ensisijaisesti rakentamaan kustannuksellaan huoneiston 7 d erilliseen wc-tilaan lattiakaivo ja korjaamaan virheellisesti rakennetun kylpyhuoneen viemäröinti hyvää rakentamistapaa, T:n 4.5.2017 päivättyä viemäröintisuunnitelmaa, 20.7.2017 päivättyä rakennuslupaa sekä rakennusvalvonnan määräyksiä noudattaen kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaisuudesta. Mikäli A ei ole ryhtynyt edellä mainittuihin korjaustoimiin annetussa määräajassa, yhtiö on vaatinut, että se oikeutetaan tekemään korjaukset A:n kustannuksella.

Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että mikäli hovioikeus katsoisi, että yhtiö on velvollinen suorittamaan sanotut toimenpiteet, hovioikeus vahvistaa, että A on velvollinen korvaamaan yhtiölle mainituista korjaustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

A on saanut yhtiöltä luvan huoneiston muutostöille 3.3.2011 hyväksytyn pääpiirustuksen mukaan. Piirustukseen on merkitty asennettavaksi lattiakaivo huoneiston 7 d erilliseen wc-tilaan. Yhtiö on siten edellyttänyt muutostyöluvan antaessaan lattiakaivon asentamista myös erilliseen wc-tilaan.

Huoneiston 7 d kylpyhuoneen lattiakaivo on liitetty runkoviemäristä lähtevään, noin metrin mittaiseen vanhaan valurautaputkeen uudella 50 millimetrin muoviputkella ja 90 asteen kulmaliitoksella. Tällainen asennustapa on virheellinen ja hyvän rakennustavan vastainen, ja se on estänyt edellä mainitun yhtiön vanhan valurautaputken sukittamisen. Sukitus edellyttää kylpyhuoneen lattian aukaisemista ja uutta, loivemmalla kulmalla toteutettua viemäriasennusta lattiakaivolta eteenpäin. Jos A olisi toteuttanut muoviputkiliitoksen asianmukaisesti, sukitus olisi voitu toteuttaa normaalisti lattiakaivon kautta.

Vastauksesta

A on vastustanut muutosvaatimuksia.

D1-rakentamismääräykset eivät edellytä lattiakaivon rakentamista wc-tiloihin. Ohjeen muodossa suositellaan, että yleiset wc-tilat varustetaan lattiakaivolla, mutta tämä ei koske tavallista kerrostalohuoneiston wc:tä. Yhtiön muihinkaan huoneistoihin ei ole rakennettu lattiakaivoja erillisiin wc-tiloihin, eikä A:ta voida kohdella toisin. Huoneiston 7 d erillinen wc on ollut olemassa jo ennen A:n remonttia, eikä siellä ole ollut lattiakaivoa.

A:n remontissa kylpyhuoneeseen asennetuissa putkissa ei ole mitään poikkeuksellista, eikä A ole vastuussa yhtiön suorittaman sukitusremontin onnistumisesta. Kaikki putkityöt on tehnyt LVI-urakoitsija, ja ne ovat A:n käsityksen mukaan hyvän rakennustavan mukaiset. Mikäli putkityössä on tehty jokin virhe, LVI-urakoitsija vastaa siitä vahingonkorvauslain nojalla yhtiötä kohtaan. A ei ole toiminut huolimattomasti.

Hovioikeuden ratkaisusta

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hovioikeudessa on kysymys enää siitä, onko A:n tullut rakentaa huoneiston 7 d erilliseen wc-tilaan lattiakaivo ja onko huoneiston 7 d kylpyhuoneen lattiakaivon viemäröinti tehty A:n toimesta siten virheellisesti, että se on korjattava. 

Erillinen wc-tila

Asiassa on riidatonta, että A on saanut yhtiöltä luvan huoneistoa 7 d koskeville muutostöille 3.3.2011 hyväksytyn pääpiirustuksen mukaan, johon on merkitty asennettavaksi lattiakaivo huoneiston erilliseen wc-tilaan. A:n yhtiöltä saama lupa on siten edellyttänyt lattiakaivon asentamista wc-tilaan ja yhtiö on jo tällä perusteella oikeutettu vaatimaan A:ta rakentamaan lattiakaivon kyseiseen tilaan. Todistajina kuultujen K:n ja S:n mukaan rakennusmääräykset edellyttävät lattiakaivon asentamista sellaisiin tiloihin, joissa on tulvimisvaara. Tulvimisvaara voi olla, jos tiloissa on esimerkiksi vesiliitäntä pesukoneelle tai bideesuihku. Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä olevassa wc-tilassa on sekä pesukoneliitäntä että bideesuihku. Näin ollen A on myös sen vuoksi velvollinen rakentamaan kustannuksellaan huoneiston 7 d erilliseen wc-tilaan lattiakaivon yhtiön vaatimalla tavalla.

Sillä seikalla, onko yhtiön muiden huoneistojen wc-tiloissa lattiakaivoja, ei ole merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta.

Kylpyhuoneen viemäröinti

A:n teettämässä remontissa on liitetty huoneiston 7 d kylpyhuoneen lattiakaivo runkoviemäristä lähtevään, noin metrin mittaiseen vanhaan valurautaputkeen uudella 50 millimetriä halkaisijaltaan olevalla muoviputkella siten, että putkien liitoskohtaan on tullut 90 asteen kulma.

Todistajat K, S ja T ovat kertoneet, että A:n edellä selostettu tapa liittää lattiakaivo vanhaan valurautaputkeen ei ole hyvän rakennustavan mukainen, koska jyrkkä 90 asteen kulma kapeassa viemäriputkessa on omiaan keräämään likaa ja viemärin puhdistaminen on kulmasta johtuen mahdotonta, minkä vuoksi viemärin tukkeutumisriski kasvaa. K on kertonut, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan nyt kysymyksessä olevan kaltainen viemäriliitos tulisi tehdä yleensä enintään 45 asteen kulmilla. T, joka on vastannut yhtiön viemäreiden sukituksesta, on kertonut, että yhtiön sukittamatta olevaa runkoviemäristä lähtevää valurautaista viemäriputkea ei päästy edes kuvaamaan, koska pienikään viemärikamera ei mahtunut läpi liitoksessa olevasta 90 asteen kulmasta. Viemäriputkea ei olisi pystytty myöskään sukittamaan sanotusta kulmasta johtuen. Näin ollen ainoa keino, jolla yhtiön vanha valurautaviemäri on mahdollista sukittaa, on aukaista A:n kylpyhuoneen lattia ja muuttaa lattiakaivon ja viemäriputken välillä oleva 90 asteen kulma loivemmaksi. T on vielä kertonut, että runkoviemäri oli sukitettu jo aikaisemmin ja sukitus oli tukkinut edellä mainitun viemäriputken ja runkoviemärin liitoskohdan, joka kohta oli tarkoitus porata auki, jotta vesi lattiakaivosta pääsisi runkoviemäriin. Edellä mainittu 90 asteen kulma esti myös tämän porauksen, joten lattiakaivo ei toiminut ollenkaan, koska vesi ei päässyt siitä eteenpäin.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että A:n toteuttama kylpyhuoneen lattiakaivon viemäröinti on siihen tehdyn 90 asteen kulman vuoksi hyvän rakennustavan ja rakentamista koskevien määräysten vastainen ja näin ollen siten virheellinen, että yhtiöllä on perusteltu syy vaatia A:ta korjaamaan se. Se seikka, että A on teettänyt viemäröinnin ammattilaisella, ei vapauta häntä vastuusta yhtiötä kohtaan.

• Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 30.12.2019.