Verotus-lehti 3/2026 on julkaistu Edilexissä

Verotus 3/2026

Pääkirjoitus: Verolakien kehittäminen, valmistelu ja tulkinta

Lindgren, Juha

Verotus 3/2026 s. 284
Pääkirjoitus

Kiinteistövero veronmaksukyvyn kannalta

Myllymäki, Janne

Verotus 3/2026 s. 285
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Kiinteistöveroa on suoritettu vuodesta 1993 alkaen, ja sen taso oli veron voimaan tullessa alhainen. Veroa on kuitenkin kiristetty sen voimassaoloaikana huomattavasti. Artikkelissa tarkastellaan kiinteistöveroa veronmaksukyvyn näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat veronmaksukykyyn liittyvät rajoitteet kiinteistöverotuksen enimmäistasolle. Asiaa lähestytään veronmaksukyvyn periaatteen, perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan sekä veropoliittisen päätöksenteon kannalta. Lisäksi artikkelissa esitetään de lege ferenda -kannanottoja kiinteistöverotuksen kehittämiseksi.

Takaisinsijoitusten veroneutraalisuus yrityskaupoissa

Kellas, Sebastian

Verotus 3/2026 s. 295
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkelissa tarkastellaan takaisinsijoitusten veroneutraalisuutta yrityskauppatilanteissa. Takaisinsijoituksen veroneutraalisuuden edellytyksenä on EVL (360/1968) 52 f §:n mukaisen osakevaihtosäännöksen soveltuminen. Sääntelyn keskeinen ongelma takaisinsijoitusten kannalta on rahavastiketta koskeva rajoitus ja erityisesti sen järjestelykohtainen tulkinta. Artikkelissa tarkastellaan esimerkkien avulla sitä, miten järjestelykohtainen tulkinta johtaa käytännössä sattumanvaraisiin verotuksellisiin lopputuloksiin erilaisissa takaisinsijoitustilanteissa. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, missä määrin voimassa oleva rahavastikesääntö on linjassa yritysjärjestelydirektiivin ja hyvän verojärjestelmän periaatteiden näkökulmasta, sekä esitetään de lege ferenda -kannanotto rahavastikesäännöstä luopumiseksi.

Arvonlisäverolain soveltaminen talousvyöhykkeellä

Ruohola, Tiina

Verotus 3/2026 s. 307
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkelissa käsitellään sitä, miten arvonlisäverolain soveltaminen määräytyy talousvyöhykkeellä ja miten YK:n merioikeusyleissopimuksen on katsottu oikeuskäytännössä vaikuttavan asiaan. Artikkelissa analysoidaan aluemeren, talousvyöhykkeen ja aavan meren arvonlisäverolain soveltamisalan näkökulmasta sekä oikeuskäytäntöä, erityisesti EUT:n ratkaisua C-111/05 (Aktiebolaget NN) ja KHO:n ennakkopäätöstä KHO 2025:33.

Veronkantolain muutokset maksujen ja palautusten käsittelyyn

Ritari, Henna

Verotus 3/2026 s. 318
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Veronkantolakia uudistettiin marraskuussa 2025. Muutosten tavoitteena oli selkeyttää menettelyjä, jotka koskevat maksujen ja veronpalautusten käyttöä verojen suoritukseksi. Yhteisöjen ja yhtymien verojen maksamista helpotettiin ottamalla käyttöön uusi yleinen verojen viitenumero, joka mahdollistaa verojen maksamisen yhdellä viitteellä ja yksinkertaistaa maksujen kohdistumista veroihin. Artikkelissa käsitellään ja taustoitetaan maksujen ja veronpalautusten muuttuneita käyttösääntöjä.

Täsmentyvä, täydentyvä kiinteistöverotus – ennakkopäätösten KHO 2026:10 ja KHO 2026:12 tarkastelua

Määttä, Kalle

Verotus 3/2026 s. 327
Oikeustapauskommentti

Tiivistelmä:

Artikkelissa analysoidaan kahta uutta kiinteistövero-oikeudellista oikeustapausta. Ennakkopäätöksessä KHO 2026:10 oli ratkaistavana, oliko pysäköintitaloon sovellettava vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia vai yleistä kiinteistöveroprosenttia. Ennakkopäätöksessä KHO 2026:12 oli puolestaan ratkaistavana, kuuluivatko lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt kiinteistöveron perusteeseen.

Vakuutuspalvelut arvonlisäverotuksessa – Vapautuksen soveltamisesta ja haasteista

Utoslahti, Päivi

Verotus 3/2026 s. 335
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkelissa tarkastellaan verottomien vakuutuspalvelujen arvonlisäverokohtelua. EU:n arvonlisäverodirektiivin vähäsanainen säännös on aiheuttanut tulkintaeroja jäsenvaltioissa. EUT:n mukaan verottomuus edellyttää sopimussuhdetta, vastikkeellisuutta, riskin siirtymistä ja korvauksen suorittamista. Soveltamisen haasteet painottuvat erityisesti sopimussuhteen ja riskin siirtymisen edellytyksiin. Vapautuksen soveltamista koskevat epäjohdonmukaisuudet lisäävät oikeudellista epävarmuutta, kasvattavat piilevää verorasitusta ja vääristävät kilpailua, mikä korostaa sääntöjen täsmentämisen tarvetta.

Yritysten taloustietojen keskitetty tiedonvälitys

Laukkanen, Timo

Verotus 3/2026 s. 346
Lyhyempi kirjoitus

Tiivistelmä:

Yritysten taloustietojen raportointiin suunnitellaan uudistusta, jossa taloustiedot siirtyisivät automaattisesti taloushallinnon järjestelmistä viranomaisten raportointiaineistoksi. Muutoksen kantavana ajatuksena on, että viranomaisraportointi valmistuisi luonnollisena osana yrityksen taloushallintoa. Tiedonvälitykseen otettaisiin käyttöön kansallinen keskitetty tiedonvälitysjärjestelmä, joka kokoaa, säilyttää ja välittää tarvittavat tiedot rajapintojen kautta niiden hyödyntäjille. Uudistus olisi askel kohti yritysten digitaalista taloushallinnon ekosysteemiä, joka rakentuu yhteistyössä vaiheittain.

Tekoäly ja verotukseen liittyvien asioiden hoitaminen

Torkkel, Timo

Verotus 3/2026 s. 350
Lyhyempi kirjoitus

Tiivistelmä:

Tekoälyllä on eittämättömiä hyötyjä, mutta myös haasteita verotuksessa. Tekoälyyn liittyvien haasteiden kohdalla olemme uuden, mutta samalla vanhan edessä. Olemme uuden edessä sikäli, että tekoälymallit voivat altistaa yleistyksille, epätarkkuuksille ja virheille. Toisaalta olemme kuitenkin edelleen vanhan edessä, sillä laatuhaasteet ovat aina liittyneet ihmisen toimintaan. Laatuhaasteet konkretisoituvat niin tekoälymalleissa kuin ihmistyössä, jos laadunvarmistus jää puutteelliseksi. Pidemmällä aikavälillä tekoälyyn liittyvät huolet voinevat olla toisenlaisia. Kysymys on vero-oikeudellisesta osaamisesta. Tekoäly voi auttaa vero-oikeudellisten tehtävien ja kysymysten ratkaisemisessa, mutta vero-oikeudellista osaamista sen on vaikea korvata. Vero-oikeudellinen osaaminen vaatii muutakin kuin tekoälyä, ennen kaikkea vaivannäköä ja kokemusta.

Saunasta sänkyyn – verotusta koskevat kansalaisaloitteet 2020-luvulla

Linnakangas, Esko

Verotus 3/2026 s. 366
Lyhyempi kirjoitus

Tiivistelmä:

Vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 2026 tehtiin yhteensä 86 kansalaisaloitetta verotuksen muuttamiseksi. Eniten aloitteita tehtiin tuloverosta (36), liikenteen veroista (18) ja arvonlisäverosta (12). Aloitteista noin 80 % tarkoitti verojen alentamista. Veroaloitteista kymmenkunta saavutti eduskuntakäsittelyyn vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Vaikka yksikään verotusta koskeva kansalaisaloite ei ole vielä johtanut lain muutokseen, kysymys ei ole vain kansanhuvista.

Tulonhankintaa vai harrastustoimintaa? Ammattimaisen vedonlyönnin verokohtelu Suomessa

Rusanen, Rufus

Verotus 3/2026 s. 374
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkelissa tarkastellaan vedonlyöntimenojen vähennyskelvottomuuden vero-oikeudellisia perusteita ja arvioidaan niiden hyväksyttävyyttä vero-oikeuden systematiikan näkökulmasta. Arvioinnin pohjana toimii vertailu ammattimaiseen pokeriin. Vero-oikeudellisten normien ohella arvioidaan verotuksen nykytilaa suhteessa perusoikeusjärjestelmään, erityisesti omaisuuden suojaan ja konfiskatorisen verotuksen kieltoon.

Tutkimus väliyhteisölainsäädännön kehityksestä erityisesti verovalvonnan ja hyvän verojärjestelmän näkökulmista

Tokola, Antti

Verotus 3/2026 s. 385
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

Väliyhteisölailla pyritään estämään verotettavan tulon siirtämistä matalasti verotettuihin yksiköihin. Artikkelissa esitellään keskeisiä havaintoja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 5.9.2025 tarkastetusta väitöskirjasta, jossa käsitellään mm. lain soveltamisalan rajoitteita, sekä niiden syntyä ja hyödyntämistä eri aikoina. Lisäksi väliyhteisölainsäädäntöä tarkastellaan verovalvonnan edellytysten ja hyvän verojärjestelmän kriteerien näkökulmista.

Euroopan unionin tuomioistuimen arvonlisäverotusta koskevat tuomiot

Stenius, Juuso – Salin, Roosa

Verotus 3/2026 s. 391
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

Tämä kirjoitus käsittelee unionin tuomioistuimen viimeaikaisia ratkaisuja liittyen arvonlisäverotukseen. Tapaukset koskevat muun muassa yhteisen arvonlisäverojärjestelmän soveltamisalaa, alennettuja verokantoja, tavaroiden yhteisöhankintoja, arvosetelin käsitettä sekä arvonlisäveron vähennysoikeutta. 

Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Äimä, Kristiina

Verotus 3/2026 s. 403
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

Tämä kirjoitus käsittelee unionin tuomioistuimen viimeaikaisia ratkaisuja liittyen välitöntä verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön. Tapaukset koskevat muun muassa ATAD-direktiivin implementointia kansalliseen oikeuteen sekä korko- ja rojaltidirektiivin menettelysäännösten tulkintaa

Verotus-lehteä julkaisee Kustannusosakeyhtiö Verotus. Vuoden 2024 alusta alkaen Verotus-lehden sähköinen versio on luettavissa ainoastaan Edilexistä. Edilex Verotus-lehden uudet numerot -palvelun tilaamalla saat käyttöösi Verotus-lehden viisi uusinta numeroa. Lehden uuden numeron ilmestyessä vanhin lehdistä siirtyy Edilex Verotus-lehden arkistoon, jossa ovat Verotus-lehden artikkelit numerosta 1/2007 alkaen ja viitetiedot numerosta 1/2004 alkaen. Edilex Verotus-lehden arkisto ja uudet numerot -palvelu sisältää Edilexistä löytyvän Verotus-lehden sisällön kokonaisuudessaan.
Lisätietoa lehdestä ja tilaamisesta