Avoin

Kuka korvaa oikeudenkäyntikulut hankinnan keskeytyessä?

18.9.2020Blogi

Osallistuminen hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun on tarjoajan näkökulmasta usein, ainakin pienemmissä organisaatioissa, suuri ponnistus niin ajankäytöllisesti kuin taloudellisesti. Mikäli tarjous ei menesty tarjouskilpailussa ja tarjoaja katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut hankintalain vastaista, se voi vaatia hankintaoikaisua ja/tai tehdä valituksen markkinaoikeuteen.

Hankintaoikaisun ja valituksen tekeminen markkinaoikeuteen voi vaatia merkittäviä taloudellisia panostuksia, koska ainakin valitettaessa markkinaoikeuteen, tarjoaja usein haluaa käyttää ulkopuolista oikeudellista neuvonantajaa valituksen teossa ja myöhemmin vastaselitykseen vastaamisessa. Jos hankintayksikkö valituksen tekemisen jälkeen päättää keskeyttää hankinnan, markkinaoikeus tiedustelee muutoksenhakijalta, onko sillä vaatimuksia asiassa. Mikäli muutoksenhakija katsoo, että keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä, ja se valittaa keskeyttämispäätöksestä markkinaoikeuteen, asian käsittely jatkuu keskeyttämisperusteen arviointia koskevana uutena valitusasiana käsittelyn rauetessa alkuperäisen valituksen osalta. Vaikka muutoksenhakija tyytyisi hankinnan keskeyttämiseen, sillä on kuitenkin edelleen oikeus vaatia markkinaoikeutta velvoittamaan hankintayksikkö korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Lain esitöiden mukaan lähtökohtana on, että mikäli päätöksen tehnyt viranomainen tai muu julkinen osapuoli häviää asian, se velvoitettaisiin korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut.

Mikäli hankintayksikkö keskeyttää hankintamenettelyn valitusasian vireillä ollessa, sen katsotaan hävinneen asian. Vaikka markkinaoikeus ei tällöin anna pääasiassa ratkaisua, hankintayksikkö yleensä velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi arvioidulla määrällä. Sillä, mikä on ollut hankintayksikön keskeytysperusteena, on kuitenkin merkitystä arvioitaessa sitä, onko kohtuutonta velvoittaa muutoksenhakija vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankinnan keskeyttäminen muulla kuin muutoksenhakijan valituksessa mainitulla valitusperusteella, ei kuitenkaan välttämättä johda siihen, että muutoksenhakija joutuu vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. Vaikka hankintayksikkö keskeyttäisi hankinnan perusteella, jota vain yksi muutoksenhakijoista on käyttänyt valitusperusteena, voivat kaikki muutoksenhakijat saada oikeudenkäyntikulunsa korvatuksi.

Markkinaoikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuden ottaen huomioon toimenpiteiden tarpeellisuuden ja euromäärän. Varsinaisten oikeudenkäyntikulujen lisäksi muutoksenhakijalta peritään keskeytystilanteissa 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Myös oikeudenkäyntimaksu on korvattava oikeudenkäyntikulu, mikäli muutoksenhakija vaatii sitä korvattavaksi. Sen sijaan oikaisuvaatimusmenettely katsotaan hallintolaissa tarkoitetuksi hallintomenettelyksi, jonka osalta asianosaiset vastaavat itse kuluistaan. Oikaisuvaatimuksen laatimiseen liittyviä kuluja ei näin ollen korvata oikeudenkäyntikuluina hankinta-asioissa.

Anne Björklund
asianajaja, VT, LL.M. (Eur)
Eversheds Asianajotoimisto Oy
Credita

Kirjallisuutta ja koulutuksia (Creditan asiakkaille -20%)

Kirjat | Digikirjat | Koulutukset (myös webinaareina ja verkkokoulutuksina)